Elävien kirjoissa taas. Viikko on ollut mitä kummallisin ja siihen on mahtunut vaikka minkälaista ohjelmaa.
Aloitetaan juhannuksesta, josta tuntuu olevan aikaa jo pienen ikuisuuden verran.
Omalla mökillä siis tänä vuonna tuota juhlaa perheen parissa vietin.
Säät olivat, hmm, erikoiset.
Perjantaina aurinko kehtasi möllöttää koko komeudellaan taivaalta ja oli niin lämmintä, että uhkasin
jopa lähteä talviturkin poistoon. Veljen kanssa räpsittiin sukulaisille kiitoskorttikuvia ja siinä puuhassa
tuli oikeasti kuuma.

Moona797.jpg

Ja sitten taas lauantaina näytti tältä:

Moona899.jpg  Moona914.jpg
Ukkosta, lehmän kokoisia rakeita ja lämpötila nollassa. Kuka kehtaa vielä puhua keskikesän juhlasta?
Ulos kun meni niin hengitys höyrysi. Kivat niille, jotka matkasivat Espanjassa;)
 En ole koskaan sellaisessa myrskyssä ollut
ja pitää myöntää, että pelotti. Äitikin jo surkutteli, kun autossa ei ole talvirenkaita, kun tiet oli aivan
jäässä. Ja meidän mökki ei ole missään Lapissa, vaan Sysmän Nuoramoisissa.
Pikkasen sään lauhduttua pakattiin kimpsut ja kampsut ja suunnattiin kotiin.
Riitti meille juhannuksen vietot.

Maanantaina sitten auton nokka kohti Joensuuta seurana isi, mummi ja ukki. Tarkoituksena
oli avartaa tietämystäni sukulaisteni suhteen. Piti lähetä siis tutkimaan omia juuriaan.
Autossa oli suorastaan tukalan kuuma ja sitä ymmärsi niiden ihmisten onnea joilla on ilmastoitu auto.
Lauantain takatalvesta ei ollut enää mitään tietoa.
Matka taittui ihan mukavasti taukoja aina välillä pitäen.
Poikettiin yhdellä taukoreissulla Valamon luostarissa. Hieno paikka, mutta hieman liian
hengellinen minulle. Kaikki oli jotenkin niin rauhallista ja harrasta. Olisi tehnyt mieli
kiljaista.

valamo.jpg
Valamossa. Päällä on h&m paita ja sukkahousut sekä ompelemani tunika.

Joensuussa oli ihana ilma ja ihmiset puhuivat ihanaa murretta. Olisi tehnyt
mieli sanoa kaikille ihmisille, että jatkakaa vain puhumista, jotta voin kuunnella.
Murre sai niin hyvälle tuulelle.
Kierreltiin moikkaamassa isin tätejä ja kiertämässä aivan ihanassa käsityökorttelissa.
Piti piipahtaa myös paikallisessa Kontissa ja Fidassa. Laitan ostoksista tänne myöhemmin oman
postauksen.
Rakastuin erääseen isäni tätiin. Vihervaaran Anna sanoisi tähän, että tapasin sukulaissieluni.
Voi kumpa itsekin vielä 91vuotiaana jaksaisi olla yhtä elämänmyönteinen ja hymyileväinen, kun hän oli.
leikkipuisto.jpg Moona1051.jpg

Moona1028.jpg

Tiistaina sitten paluumatka ja niin kurjaa matkaa en ole kyllä hetkeen kokenut.
Mahatauti löysi minut Joensuusta ja viiden tunnin ajomatka menikin sitten mahakivun kanssa kärvistellessä
ja oksentaessa milloin mihinkin muovipussiin. Koskaan ei ole matka vielä tuntunut niin pitkältä.
Nyt viimeiset päivät olenkin sitten vain maannut ja välillä nostanut hiukan päätä, kun on
pitänyt toimittaa vatsan sisältö ämpäriin. Vallan mukavaa.

4kiloa laihtuneena ja olo vieläkin hiukan heikkona, voin kuitenkin sanoa että voiton puolella ollaan jo :)
Ensiviikkoa odotan pienellä jännityksellä.